Kasvuyrityksen suurin riski ei ole hallitsemattomuus vaan yliohjaaminen

Kasvuyritysten johtamisesta keskustellaan usein järjestyksen ja hallinnan näkökulmasta. Kun organisaatio kasvaa, asiakasmäärät lisääntyvät ja henkilöstöä palkataan vauhdilla, syntyy lähes automaattisesti paine rakentaa uusia prosesseja, raportointikäytäntöjä ja johtamisrakenteita. Ajatuksena on varmistaa, että kokonaisuus pysyy hallinnassa.

Taustalla on ymmärrettävä huoli. Yrityksen alkuvaiheessa moni asia toimii epämuodollisesti. Ihmiset keskustelevat keskenään, päätöksiä tehdään nopeasti ja tieto kulkee luonnostaan. Kasvun myötä johtamisen haasteet muuttuvat. Samalla syntyy helposti oletus, että lisääntynyt monimutkaisuus vaatii lisää kontrollia.

Käytännössä juuri tässä kohtaa moni kasvuyritys alkaa menettää osan siitä voimasta, joka mahdollisti kasvun alun perin.

Kasvun alkuvaiheessa organisaatiota kannattelee yleensä yrittäjämäinen toimintatapa. Ihmiset tekevät päätöksiä lähellä asiakasta, tarttuvat mahdollisuuksiin nopeasti ja kantavat vastuuta oman työnsä lopputuloksista. Kun yritys kasvaa, johtamisen painopiste siirtyy kuitenkin usein asiakkaista sisäisiin rakenteisiin. Kokousten määrä lisääntyy, hyväksymisketjut pitenevät ja aikaa alkaa kulua yhä enemmän organisaation pyörittämiseen.

Tämä näkyy erityisesti asiantuntija- ja palveluliiketoiminnoissa, joissa arvo syntyy ihmisten kohtaamisissa. Jokainen tunti, joka käytetään sisäiseen koordinointiin, on pois asiakkaan ymmärtämisestä, myynnistä, ongelmanratkaisusta tai palvelun kehittämisestä. Organisaatio voi olla hallinnollisesti tehokas ja samalla kaupallisesti hitaampi kuin aikaisemmin.

Johtamisen paradoksi onkin se, että kasvun myötä tarvitaan enemmän selkeyttä mutta ei välttämättä enemmän kontrollia.

Monet menestyneet kasvuyritykset rakentuvat ajatukselle, jossa tavoitteet ovat selkeitä mutta keinot niiden saavuttamiseksi jätetään mahdollisimman pitkälle ihmisten päätettäväksi. Tällaisessa ympäristössä johtamisen tehtävä ei ole määrittää jokaista toimintatapaa, vaan varmistaa, että ihmiset ymmärtävät suunnan, tavoitteet ja oman vastuunsa.

Tämä edellyttää poikkeuksellisen vahvaa luottamusta. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita johtamisen puutetta. Päinvastoin. Se vaatii johtajalta enemmän kuin yksityiskohtainen ohjaaminen. On huomattavasti helpompaa kontrolloida toimintaa kuin hyväksyä se, että joku muu tekee päätöksiä omalla tavallaan.

Kasvuyrityksissä keskustellaan paljon sitouttamisesta, motivaatiosta ja työntekijäkokemuksesta. Näitä pyritään usein vahvistamaan erilaisilla ohjelmilla, eduilla tai kulttuurihankkeilla. Harvemmin puhutaan siitä, että yksi vahvimmista sitoutumisen lähteistä on autonomia. Kun ihminen kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, tehdä päätöksiä ja nähdä työnsä vaikutukset, hänen suhteensa organisaatioon muuttuu. Hän ei enää toteuta muiden tekemiä suunnitelmia vaan osallistuu niiden rakentamiseen.

Samalla myös vastuunotto kasvaa. Organisaatioissa puhutaan usein vastuun puutteesta, vaikka todellinen ongelma saattaa olla vaikutusmahdollisuuksien puute. Ihmisiltä odotetaan yrittäjämäistä toimintaa, mutta päätöksenteko on keskitetty niin kauas arjesta, ettei yrittäjämäisyydelle jää käytännössä tilaa.

Tämän vuoksi kasvuyrityksen tärkeimpiä johtamiskysymyksiä ei ole se, kuinka paljon organisaatiota pitäisi ohjata. Olennaisempi kysymys on, ohjataanko oikeita asioita.

Asiakkaalle syntyvää arvoa, kaupallisia tavoitteita ja yhteistä suuntaa täytyy johtaa määrätietoisesti. Sen sijaan ihmisten työskentelytapojen, ajankäytön ja päivittäisten ratkaisujen yksityiskohtainen kontrollointi tuottaa harvoin kilpailuetua. Useammin se synnyttää riippuvuutta johtajista, hidastaa päätöksentekoa ja vähentää omistajuuden tunnetta.

Kasvuyrityksen todellinen haaste ei lopulta ole hallitsemattomuus. Useimmiten haasteena on säilyttää yrittäjämäinen toimintatapa tilanteessa, jossa organisaatio kasvaa nopeasti. Se edellyttää kurinalaisuutta tavoitteissa, mutta väljyyttä toteutuksessa. Se edellyttää luottamusta ihmisiin silloinkin, kun johtajalla olisi mahdollisuus puuttua kaikkeen.

Kasvua rakentavat organisaatiot eivät yleensä voita siksi, että niiden prosessit ovat kilpailijoita parempia. Ne voittavat siksi, että niiden ihmiset tekevät enemmän oikeita asioita asiakkaiden hyväksi. Johtamisen tärkein tehtävä on varmistaa, ettei organisaatio ala omalla toiminnallaan estää sitä.